Bio

Ilmaisuvoimainen ja muuntautumiskykyinen Kaisa Ranta on saanut tehtäväkseen monipuolisia näyttämötöitä ja konserttisolistin tehtäviä.  

Ranta on opiskellut laulua Oulun Konservatoriossa, Oulun ja Turun Ammattikorkeakouluissa (Musiikkipedagogi; 2004) sekä Sibelius-Akatemiassa (MuM; 2008). Kaisa Rannan opettajina ovat olleet mm. Airi Tokola, Heikki Toivanen, Pia-Gunn Anckar, Marjut Hannula, Eva Blahová, Elisabeth Werres sekä Mika Kares ja Jaakko Ryhänen.

Ranta debytoi Suomen Kansallisoopperassa (SKOB) W.A. Mozartin pienoisoopperan Zaide nimiroolissa vuonna 2006 heti Lappeenrannan laulukilpailujen voittonsa jälkeen. Suomen Kansallisoopperassa Rannan rooleja ovat olleet Nanetta (G. Verdi: Falstaff), Marian (J. Linkola: Robin Hood), Juliet (E. W. Korngold: Die tote Stadt), kettuneiti (L. Janacek: Ovela kettu) sekä Carlotta Giudicelli (A. Lloyd Webber: Oopperan kummitus). Jyväskylän Oopperayhdistyksen tuotannoissa Rannan rooleja ovat olleet Micaëla (G. Bizét: Carmen) sekä Musetta (G. Puccini: La bohéme). Viimeisimmistä roolitöistä mainittakoon myös Cunegonde (L. Bernstein: Candide) sekä Sophie Scholl (U. Zimmermann: Weiße Rose). 

Kaisa Ranta konsertoi aktiivisesti suomalaisten orkestereiden ja kuorojen solistina. Ranta on kysytty solisti kirkollisissa teoksissa, ja teoksista mainittakoon Pergolesin ja Scarlattin Stabat Mater, G. F. Händelin Messias, A. Brucknerin Requiem, G. Faurén Requiem, J. Brahmsin Ein Deutsches Requiem, Lloyd Webberin Reqiem, J. Haydn´n St. Cecilia-messu, W.A. Mozartin Requiem, c-mollimessu ja Exultate, jubilate,  A. Salierin La passione di nostro Signore Gesu Christo, M. Tippettin A Child of Our Time, L. van Beethovenin messu C-duuri ja 9. sinfonia sekä C. Saint-Saensin Jouluoratorio, J. S. Bachin Johannespassio ja Matteuspassio. 

Myös C. Orffin Carmina Burana kuuluu Rannan repertuaariin.

Ranta on kotonaan myös aikamme musiikin parissa. Radion Sinfoniaorkesterin solistina Ranta on esiintynyt nykymusiikin kantaesityksissä esim. Uljas Pulkkiksen sinfonisessa runossa Neito sekä Paavo Heinisen Kaukametsä ja Musta kehtolaulu.

Viimeaikaisista levytyksistä mainittakoon Ludvig van Beethovenin Messu C-duuri ja Vestas Feuer (joht. Leif Segerstam, Turun Filharmoninen orkesteri, CCA, Naxos, 2019) sekä Pekka Kostiaisen Triduum Paschale (joht. Ville Matvejeff, Jyväskylän Kaupunginorkesteri & St. Michel Strings, Alba, 2020).

Valtakunnalliseen tietoisuuteen Kaisa Ranta nousi voitettuaan ensimmäisen palkinnon Lappeenrannan valtakunnallisessa laulukilpailussa vuonna 2006. Ranta on kesällä 2009 käydyn kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun semifinalisti.

Kaisa Ranta on konsertoinut kotimaan lisäksi Englannissa, Yhdysvalloissa, Venäjällä, Tsekissä, Kroatiassa ja Japanissa.

Esiintyvän taiteilijan työnsä ohella Ranta toimii Muhoksen Musiikkipäivien taiteellisena johtajana. Ranta valmistelee Taideyliopiston Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulussa taiteellista tohtorintutkintoa. Ranta tutkii eri esiintymisympäristöjen lainalaisuuksia polttopisteessään taiteilijan läsnäolo ja yleisökontakti.